Heissan! Oli vähän jännä päivä, ku laitettin meitin Soturi kärryjen eteen ekaa kertaa sen pikku onnettomuuden jälkeen.  Nyt varauduttiin kaikkeen maholliseen.
Minä, Heidi ja Nestori mentiin edellä vaunuilla ja Ramona, Jukka ja Soturi tulivat perässä. Mulla ja Heidillä oli koko matkan sydän kurkussa. On sen verran hyvin mielessä se edellinen kerta.

Alussa tais poikaa vähän jänskättää ja olihan se ihan hikinenkin heti alku matkasta. Naapurin hevosten ohi mentiin reippaalla ravilla, ettei tarvinnu pojjaan jäädä siihen huutelemaan.
Mentiin vielä sama lenkki mikä viimeeksi piti mennä. Soturi otti kaiken tosi rauhassa.
Ainut joka siel lenkillä räpels oli meitin ruuna, jota ketutti hirveest se, et joutu toista oottelemaan. Lopuks iso herra näytti miten aletaan hyppäämään pystyyn vaunujen eessä. Onneks se jäi vaan pieneks näyttämiseks.

Nestorin kaa käytiin viel päräyttääs laukka lenkki, ku oltiin ensin saatettu Soturi ja kunppanit turvallisesti kotiin.

-J-