Heissan! Oli vähän
jännä päivä, ku laitettin meitin Soturi kärryjen eteen ekaa kertaa sen
pikku onnettomuuden jälkeen. Nyt varauduttiin kaikkeen
maholliseen.
Minä, Heidi ja Nestori mentiin edellä vaunuilla ja Ramona, Jukka ja
Soturi tulivat perässä. Mulla ja Heidillä oli koko matkan sydän
kurkussa. On sen verran hyvin mielessä se edellinen kerta.
Alussa tais poikaa vähän jänskättää ja olihan se ihan hikinenkin heti
alku matkasta. Naapurin hevosten ohi mentiin reippaalla ravilla, ettei
tarvinnu pojjaan jäädä siihen huutelemaan.
Mentiin vielä sama lenkki mikä viimeeksi piti mennä. Soturi otti kaiken tosi rauhassa.
Ainut joka siel lenkillä räpels oli meitin ruuna, jota ketutti hirveest
se, et joutu toista oottelemaan. Lopuks iso herra näytti miten aletaan
hyppäämään pystyyn vaunujen eessä. Onneks se jäi vaan pieneks
näyttämiseks.
Nestorin kaa käytiin viel päräyttääs laukka lenkki, ku oltiin ensin saatettu Soturi ja kunppanit turvallisesti kotiin.
-J-
sunnuntai, 8. lokakuu 2006