Nooo,
mie vedin aikaset päikkärit kun tiesin, että pitää lähteä Jaanan ja
ruunan kanssa maneesille... Himpun verran nolottavaa: 9 kertaa 10:stä
(kun Jaana pyyhkäsee tupaan sisälle) niin meikä makoilee... sohvalla
tai sänkyssä...
Meillä oli tänään Nestorin kaa ajotunti. Opettajana toimi suuri gurumme Raisa.
Kyl tuntu hassulta ajaa koulua ku ei oo pitkään aikaan päässy menee. Raisa siinä vähän fiksaili meitin kuolaimii et ei ruuna nykis ohjiin koko ajan. Sillä oli pientä *ittuilun makuu välil siin sen pään viskomises, mut suurimmaks osaks tääkin johtu siitä et ei jaksannu heppa koota itteään ja liikkua samalla reippaasti eteen ku vaunut paino perässä. Vähän oli voimaton takapää. Nyt täytyy kelistä riippuen alottaa se mäkitreeni. Aika ajoin oli ihan hyviäkin pätkiä kun kuskikin tajus et mitä täs hommas pitää oikeesti tehä. Mentiin paljon pelkästää suoralla uralla et saatiin ruuna toimimaan. Sit siirryttiin ympyröihin ja kolmikaariseen kiumurauraan. Se tuotti eniten hankaluuksia ennen kun kuski oli kunnolla mukana jutussa.
Tässä on nyt sit kuskin vikalista meitin aluevalmentajalle:
-kuskin kädet ei toimi vaikka aivot sanois mitä(suurin onkelma)
-kun myötään ulko-ohjasta kulmiin niin en aina muista ottaa ohjaa tarpeeks aikaseen takas jotta saisin seuraavan kulman onnistumaan. Eli myötään liikaa kulmiin ja vissiin muutenkin.
-en liikuta tarpeeks kuolainta, jotten armas ruunani jolkottelee välillä turpa maata viistäen kun jäi kuolaimeen kiinni.
Hevosen vikalista:
-voimaton takapää (tiedetään kuskin vika)
Eipä niitä sitte muita hirveest ollukkaan
Raisa lupas nyt käyä meitä vahtimassa et mentäis oikeeseen suuntaan. Ja yritetään Tuijan kaa käyä sitä ruunaa ajamassa edes kerran viikossa maneesilla. Se vaan ottaa päähän et päästään sinne yleensä vain aamul 9-10 välillä viikonloppusin. Auta armias. Täytynee vissiin lintsata koulusta joku kerta et päästään maneesille ihmisten aikoihin.
Ainii! Ruuna meni enää vaan yhtä uraa eikä kolmee joten sitä oli huomattavast helpompi hallita.
-Jaana-
Tuija ratsasteli Maamerkillä sillä aikaa kun Jaana ajeli. Ja ilman satulaa, ette usko! Vedin vähän ravipätkiä ja laukkaympyröitäkin - wau. Mukavaa oli.
