Kaunis ja lämmin päivä tänäänkin. Ruunalla kevättä rinnassa ja aivot ilmeisesti kärventyneet liiasta auringosta.

Mikä sen ihanampaa, kuin lähteä ratsastuslenkille tämmöisenä päivänä. Tosin ruunassa ei ollut jarruja ollenkaan. Kiva siinä sitten yrittää ratsastaa hevosta rennoksi, kun toinen touhottaa ihan omiaan. Tämä lenkki ei kauaa kestänny, ku mulla kilahti totaallisesti ruunan kanssa, ku se melkein nykäs minut selästä alas, kun tein puolipidätteen. Mitä ihmettä??? Mietin että voisiko suu olla vielä niin kipeä raspauksesta, vai mikä oli nyt ongelmana. Suuntasimme takaisin kohti kotia ja ratsikenttää. Mentiin sitte koulukiemuroita löysillä ohjilla
(ei kuiteskaan sillee, että pää ois maata viistänny, tai ees polvia) ja ruuna kulki kuin ajatus. Mitään ongelmia ei ollu enään havaittavissi.
Että tämmöstä kivaa. No onneksi ruuna alkoi toimia.
Venytin viel sen jalat.

Tuija ajoi ihQ Soturilla lenkin. Hyvin män.

Taisin maalailla vaunuja?! En oo kyl varma. Muisti pätkii!!!