Aamutalliin ennen kuutta. Valoisaa mutta ei linnunlaulua. Pilvinen päivä. Eliminoidakseni innokkaiden toimittajarenttujen dingo-installaatiot laitoin levylautaselle ihastuttavaa ja rauhallista Johanna Kurkelaa.
Mitähän sitä tänään keksisi?
Heidi ajelee ruunan ja mie paiskin röitä. Jotta koko homma ei maistuisi puulta, laitan oheen Emmin äipältä Tarulta tulleen meilin (osa näistä on K18):
- Lopussa on aika ihme, jos seisoo
- Se mikä ei tapa, se vituttaa
- Itseäni olen aina kiittänyt ja kiitosta on riittänyt.
- Happamia sanoi vihreä kettu rauhoittavista
- Odottavan aika on yleensä alle tunti
- Tili tuli, tili meni. Näkikö kukaan kumpaakaan tilannetta?
- Parempi pää täynnä kuin kymmenen oksalla
- Ei tippa kait tapa, ja ämpäriin ei mahdu hukkumaan
- Ruoho ON vihreämpää aidan toisella puolella
- Sen vie verottaja minkä kylvää
- Niin makaa kun sattuu sammumaan
- Tulin, näin ja koitin sormella
- Laatta on heitetty
- Ei naukku pahaa tee
- Viina on viisaiden luoma
- ABS miehen tiellä pitää
- Omena anuksessa pitää homot loitolla
- Itku pienestä kalusta
- Kahden aina kalliimpi
- Ken leikistä suuttuu, se ottakoon diapamin
- Niin metsä vastaa kun hallusinaatiot haluaa
- Lähti kuin Svetlana ikkunaostoksilta Vaasankadulla
- Valheella on lyhyet jäljet, ellei käytä väärää passia
